Pehmeä sävy tulee siitä, että valkoiset nahkahuonekalut ja sirot valkoiset 50-luvun huonekalut tulevat kauniisti ja veistosmaisesti esiin kun seinät ovat pehmeänsävyiset. Valkoisilla ja hopean sävyillä kirkastetaan vaaleanpunaisen taipumusta olla helposti ylimakea ja äklö. Kullan sävyt yhdistettynä vaaleanpunaiseen ovat helposti ylitsepursuavia. Vaaleanpunaisen valitsisin värinä kolmesta syystä. Kaksi ensimmäistä syytä ovat toissijaisia. Väri heijastuu ihmisten kasvoille ja saa heidät näyttämään terveiltä, mutta tämä efekti on vain vähäinen. Väri koetaan myöskin naiselliseksi ja herkäksi, mutta sisustuksessa on muitakin keinoja miellyttää naisia kuin valita vaaleanpunaista. Kolmas syy on tärkein. Haluaisin tehdä vaaleanpunaisen salongin koska haluaisin tarjota kokemuksen, jota harva tekee kotiinsa. Salongissa käyminen on mielestäni leimallisesti jotain mitä ihminen tekee päästäkseen palveltavaksi, ihmisten ilmoille ja hemmoteltavaksi. Sanalla sanoen irti arjesta, joten värillä tarjoaisin elämyksen jonka harvoin saa muualla.
Periaatteessa ainoa vaaleanpunainen asia koko salongissa olisi juuri seinät, jotka toisivat vain elegantin ja vähän turhamaisen taustan muille asioille sisustuksessa.
Huonekalut olisivat valkeita ja vain vähän koristeellisia. Suuri kattokruunu saisi olla selkeästi kaikkein koristeellisin esine. Seinille valitsisin suuria mustavalkoisia valokuvia, joissa esiintyisi hoikkia neitejä istuvissa vaatteissaan ja veistoksellisissa hatuissaan. Ehkä maisemia Pariisista. Valokuvatkaan eivät saisi olla liian mustavalkoisia. Pehmeä valkoinen, pehmeä musta ja paljon vaaleaa harmaata. Ei kuitenkaan utuisia epätarkkoja kuvia vaan hyvin tarkkoja ja krispejä.