Miltä salonki sitten näyttäisi? Salongin olisi oltava suuri ja avara. Lattia hyvin suurta laattaa, ehkä musta-valkoruutuinen. Ei kuitenkaan kovan kontrastin musta-valko, vaan pikemminkin pehmeä luun tai kuun valkoinen ja pehmeä, tumma harmaa mustan sijaan. Hieman utuinen. Avara tila ja suuri laatta siitä syystä, että nainen tuntisi itsensä siroksi. Kaikki ymmärtävät, että jos hienoisesta ylipainosta kärsivä ihminen ovesta tullessaan kaataa pienessä tilassa pöydällä olleen vesikannun eikä muutenkaan tunnu mahtuvan minnekään, on ajatus omasta kauneudesta jo heti alussa kaukana. Hyvin hoikat ihmiset eivät kuitenkaan kärsi kokonsa puolesta avarista tiloista. Avara tila myöskin mahdollistaisi istuma alueen tai kahvi-alueen, joka olisi käytännön lisäksi tuomassa mielikuvan eleganttiudesta ja glamouriin liittyvästä tilan tuhlailusta.

Jos tila olisi vielä melko korkeakin, olisi mielikuva menneistä ajoista vielä vakuuttavampi. Ajoista jolloin tehokkuus ei vielä ollut ainoa määräävä tekijä rakentamisessa. Tämä myös mahdollistaisi suurien kattovalaisimien käytön. Muutoin valaistuksessa käyttäisin kolmea eri tyyliä. Suurta kristallivalaisinta luomaan säihkettä ja katseenkiinnittäjän ja mielikuvan ylellisyydestä. 50-luvun siroja funkkisvalaisimia tuomaan vakuuttavuutta 50-lukulaisuudesta ja täysin uudenaikaisia tuomaan vakuuttavuutta siihen, että salonki on kuitenkin nykyajassa, eikä muinaisjäänne 50-luvulta. Mitä viimeaikaisempi valaisin, sitä pienempi ja sirompi. Kaikki valaisimet olisivat kristallia, valkoisia tai hopean/platinan värisiä.